BLOGI: Suunterveyden toimiala kohti 2020-lukua
Reilun neljän kuukauden kuluttua siirrymme 2020-luvulle. Suunterveyden toimiala siirtyy uudelle vuosikymmenelle aivan erilaisessa tilanteessa kuin 10 vuotta sitten. Työympäristön muuttuessa Suomen Hammaslääkäriliittokin hakee parhaillaan uutta toiminnanjohtajaa johtamaan liittoa kohti uutta.
Muutos on pysyvä ja kiihtyvä ilmiö myös terveydenhuollon toimialalla. Muutos tuo mukanaan monimutkaisempaa ja monitulkintaisempaa sääntelyä. Yksilötasolla epävarmuutta tuo ajan, tiedon tai osaamisen puute. Tieto on hajanaista. Muutos on haaste professiolle ja toimintaympäristölle.
Professio muuttuu
Perinteiset asiantuntijaprofessiot muuttuvat. Huippuasiantuntemus ei enää riitä, vaan asiantuntijankin on toimittava asiakaslähtöisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa selkeää viestintää ja selkeitä suosituksia. Auktoriteetin sijasta toimitaan asiakkaan rinnalla työparina.
Pelkkä asiantuntijuus ei enää takaa varmaa elantoa, vaan ammattilaisen on osattava myydä omaa asiantuntijuuttaan. Oman (kliinisenkin) asiantuntijuuden markkinointi nopeasti kehittyvän sosiaalisen median keinoin olisi voinut tuntua 10 vuotta sitten absurdilta. Bränditarinat ja asiantuntijuuden brändääminen ovat tulleet myös hoitoalalle.
Toimialalla puhutaan myös rahasta ja tehokkuudesta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Väitöskirjassani olen kiteyttänyt, että tehokkuutta voi kuitenkin mitata muutenkin kuin rahassa. Yritys on tehokas, kun se pystyy vastaamaan omistajiensa ja velkojiensa (taloudellisiin) vaatimuksiin. Yhtä lailla tehokkuus edellyttää kuitenkin myös asiakkaan ja yhteiskunnan odotuksiin sopeutumista.
Ammatti-identiteetin muuttuminen on hyväksyttävä ja siihen on kyettävä vain vastaamaan. Perinteisissä professioissa käydään keskustelua muutoksen rajoista siten, ettei kovalla työllä hankittu ammatti-identiteetti romahda täysin. Muutos on aina myös mahdollisuus.
Oma vastaanotto palaa vaihtoehdoksi
Historia voi toistaa itseään siinä mielessä, että edessä siintävän vuosikymmenen aikana nykyistä useampi hammaslääkäri perustanee oman ”kivijalkavastaanoton”.
Tähän voi ohjata työllisyystilanne. Hammaslääkäriliiton Nuori hammaslääkäri 2017 -tutkimuksessa todetaan, että vuoden 2013 jälkeen yksityisen sektorin vajaatyöllisyys on lisääntynyt. Ainakin kolmannes yksityishammaslääkäreistä kokee potilaiden vähyyttä hoitokapasiteettiin nähden. Tämä näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa. Viimeisen 10 vuoden aikana yksityisellä sektorilla toimivien hammaslääkäreiden määrä on hieman vähentynyt. Mikäli hammaslääkäreiden koulutusmäärät pysyvät nykyisellä tasolla, vuoden 2025 jälkeen työikäisten määrä alkaa tutkimuksen mukaan lisääntyä selvästi.
Toiseksi kuluttajien käyttäytyminen muuttuu. Tavaroiden sijasta ostetaan mahdollisuuksien mukaan mieluummin palveluja. Ihmiset haluavat palvelua. Tämä trendi voi tarkoittaa sitä, että vastavoimana suurille yksiköille pieni (vastaanotto) on kaunista ja entistä laajemmin kysyttyä.
Kolmanneksi suurten ketjuksi kasvaneiden toimijoiden haasteena on tunnistaa kliinikon rooli sisäisenä asiakkaana. Lääkärikeskuksessa itsenäiset potilaita hoitavat lääkärit ovat yhtä lailla lääkärikeskuksen asiakkaita. Jos liiketoimintaa kehitetään vain potilaiden (asiakaskokemuksen) näkökulmasta, lääkäri voi kokea, ettei hänelle luoda riittäviä olosuhteita ammattinsa harjoittamiseen. Toimintaympäristön jatkuva seuranta on osa menestystä.
Lääketieteestä liiketoimintaa – menestymisen edellytykset kuntoon
Siinä missä muutkin toimialat, myös terveysala kiinnostaa tätä nykyä sijoittajia. Kun terveydenhoitoa ja lääketiedettä katsotaan tänä päivänä myös rahanäkökulmasta, raha-asioiden hahmottaminen on entistä tärkeämpää. Tämä pätee, pitääpä vastaanottoa sitten vuokralaisena, omalla vastaanotolla tai terveyskeskuksessa. Tiukassa kilpailutilanteessa ei esimerkiksi pelkkä markkinointi pelasta, vaan selviytymistä helpottaa oman nykyisen toiminnan hiominen ja sitä kautta tehokkuuden ja säästöjen löytäminen.
Talousajattelu avaa mahdollisuuksia. Esimerkiksi osakeyhtiömuotoinen toiminta on useimmiten kannattava valinta alalla perinteisen toiminimiyrittämisen sijaan.
Nopeassa muutoksessa voi tuntua siltä, että on sokeana yksin omassa pienessä maailmassaan (omalla vastaanotollaan). Moniosaajuus on työlästä ja riittämättömyyden tunne kaihertaa. Me Kielokalliolta paitsi tunnemme ajantasaisen sääntelyn myös seuraamme ja sopivissa määrin teemme alan kehitystä.
